Kuopiossa on muutaman viime vuoden aikana ryhdytty käyttämään varsinkin koulupuolen investoinneissa ns. elinkaarimallia. Kyseisessä mallissa yksityinen taho rakentaa ja sen jälkeen ylläpitää rakennusta sopimuksessa määritellyn ajan. Kaupunki maksaa rakennuksesta vuokraa ja sopimuksen päätyttyä se voi lunastaa rakennuksen itselleen. Jos kaupunki ei rakennusta tarvitse, sen ”jatkojalostaminen” jää toisen sopimuspuolen vastuulle.

Ensimmäiseen aaltoon Kuopiossa kuului elinkaarihankkeina Puijonsarven, Pohjantien, Ahtisaaren ja Rajalan koulut sekä Puijonlaakson päiväkoti. Toinen aalto on nyt käynnissä ja siihen kuuluu Leväsen ja Karttulan koulut. Kaikissa noissa hankkeissa on kilpailutuksen jälkeen toimijana Lemminkäinen.

Kun aikoinaan päätettiin siirtää kyseiset rakennukset elinkaaripuolelle oli ehkäpä tärkein syy pienentää investointivelkaa. Eli saada useampi koulu lyhyessä ajassa ajan vaatimalle tasolle. Lisäksi usko oli kova myös siihen, että kun rakentaja rakentaa rakennukset itselleen, ne tehtäisiin erityisellä huolella. Sen seurauksena uskottiin sisäilmaongelmien vähenevän. Nyt on kuitenkin valitettavasti huomattu, että eihän näistäkään tullut sisäilmaongelmattomia rakennuksia.

Jos rakennuksessa on tiloja joita vuokralainen(kaupunki) ei voi käyttää, niin sen ei tarvitse myöskään maksaa vuokraa. Tuossa piilee mielestäni yksi, sanoisiko sudenkuoppa, noissa sopimuksissa. Entäs jos käyttäjät oirehtii mutta mittaukset ei näytä ongelmaa? Näitäkin tapauksia on. Kuka silloin päättää vuokran maksamisesta? Vai oikeusko sen sitten päättää? Toivottavasti tuollaiseen tilanteeseen ei päädytä mutta jos niissä jo nyt on ongelmia niin voidaanko siltä välttyä?

Kysyin eräältä kaupungin virkamieheltä kuinka hän on elinkaarimallin käytännössä kokenut. Hänen vastauksensa oli, että kaupungin omissa rakennuksissa korjaamisen aloittaminen vie aikaa, elinkaarikohteessa korjaaminen aloitetaan välittömästi. Lienee syytä kaupungin organisaation miettiä miksi omissa rakennuksissa kupataan ja tilannetta pahennetaan kun ei välittömästi asiaan paneuduta?

Toisaalta on syytä myös päättäjien tiedostaa se asia, että elinkaarimallissa sitoudutaan 25 vuodeksi maksumieheksi ulkopuoliselle toimijalle. Ei ne kustannukset minnekkään häviä. Kaupungin velkamäärä näyttää pienemmältä.

Mielestäni Kuopion elinkaarimalli ei ole ”täysiverinen”, koska rakentamisen rahoitti kaupungin kokonaisuudessaan omistama Kuopion koulukiinteistöt. Eli rakentamisvelat on kaupunkikonsernin veloissa, ei suinkaan hankkeen voittaneen kontolla. Tietenkin se näkyy pienempinä vuokrina, kun velan hoitokulut maksetaan toista kautta. Ja jos oikein muista, niin hankkeiden rahoituskulut olivat pienemmät kun kaupungin omistama yhtiö otti velat vastuulleen. Kaupunkia pidetään varmana velan takaisin maksajana.

Kun aikaa kuluu ja kokemuksia näistäkin hankkeista kertyy voidaan katsoa oliko tehdyt ratkaisut järkeviä. Tällä hetkellä on vielä liian aikaista tehdä lopullisia päätelmiä.

167

Hannu Kananen